VÄLIVUOSI 2023
Kirjoitettu: 19.04.2023
Niin positiivisissa merkeissä kuin viime kausi päättyikin teknisten ongelmien ratkeamiseen - näyttää silti todella huonolta sen suhteen, että pääsisin vieläkään jatkamaan kilpailemista, sillä tavalla ja tasolla, millä olin sen ajatellut jatkuvan. Tilanne vain yksinkertaisuudessaan on niin, että SM-sarjan läpi vieminen ei ole millään lailla nyt minun kohdallani taloudellisesti mahdollista. Tässä vaiheessa uraa, jossa olen, ei vaan enää riitä, että osallistuu ja on mukana. Tiedän oman potentiaalini, niin se on joko all in tai ei ollenkaan. Ja tämä tarkoittaa, että hommaan pitäisi oikeasti pystyä satsaamaan ja myös harjoittelemaan. Rahoituksen puuttuminen nyt tuskin on kenelläkään tällä tasolla ajavan (tai itseasiassa melkein millä tahansa tasolla ajavan) kuljettajan kohdalla kauhean vieras asia... mutta jotenkin nyt olen sellaisen umpikujan edessä, että ei ole enää olemassa mitään hattutemppua mitä tehdä. Ei edes minulla. Jatkuva tukijoiden kysely on ollut minulle aina todella raskasta, jopa ahdistavaa. Ja nyt olen käytännössä melkein lähtöruudussa näissä asioissa. Olen toki todella kiitollinen kaikesta avusta, mitä olen tähän asti saanut, ja jotain apua olen saanut tällekin kaudelle. Näiden ansiosta minulla on nyt mahdollista tilata ainakin kauden alkuun treenirenkaat ja maksaa pyörän vakuutukset. Mutta valitettavasti kilpailemiseen vaadittavat kulut ovat tämän hetken tilanteeseen nähden way too much.
Jollain lailla tässä on ollut ihan liikaa pelkkää vastatuulta ja negatiivista energiaa koko asian ympärillä. Koen, että tuo tunne on saatava pois, ennenkuin voin jatkaa. Tähän valitettavasti liittyy myös lajin tämänhetkinen tilanne Suomessa, ja yhdistystoiminta, johon liityin viime kauden lopulla. Tämä on osaltaan kuormittanut vähän liikaa ja päädyin toistaiseksi ainakin jättäytymään tästä yhdistystoiminnasta pois. Toivon ilman muuta, että asiat kääntyisivät näissä kuitenkin vielä parhain päin. Ja tarkennan väärinkäsitysten välttämiseksi, että kyseisessä yhdistystoiminnassa ei ole mitään vikaa, mutta mahdollisuus vaikuttaa tämän kautta asioihin oli työmäärään nähden liian olematonta.
Yksinkertaisesti rakastan ajamista ihan liikaa, että antaisin polttaa itseni kokonaan loppuun tämän lajin parissa. Tuntuu että useampi asia on tavallaan ajanut minua pisteeseen, jossa koen, että minun täytyy vain päästä takaisin siihen hyvään fiilikseen, josta tämä koko intohimo aikanaan on saanut alkunsa. Aion tänä kesänä ilman muuta harjoitella, käydä ratapäivillä, pitää hauskaa.. nukkua öitä autossa varikolla ja oikeasti tehdä juuri niin kuin hyvältä tuntuu. Ilman painetta tai ahdinkoa siitä, että millä taloudellisesti selviän kaikista kauden kuluista. Teen sen, mikä on minun kohdallani oikeasti mahdollista toteuttaa, niillä resursseilla mitä minulla oikeasti on. Ja ehkä teen myös aiempaa enemmän muita asioita, sekin ajatus tuntuu ensimmäistä kertaa oikeasti ihan hyvältä ja vapauttavalta.
Jokainen, joka minut tuntee, tietää että en ole ollut luovuttajatyyppiä. Mutta nyt on vaan pakko todeta, että niitä linnoja ei voi oikeasti loputtomiin rakentaa hiekasta.
Kuva: Sami Vieltojärvi